Viikonlopun viettoa

Taalla Ensenadassa viikonloppu on sujunut oikein rattoisasti. Lauantai nukuin siis kymmeneen ja suihkussa ollessani joku koputteli ovelle. Sielta paastyani koputtelijat tulivat uudelleen ja oven takaa loytyi kaksi muuta opetuslapseuskouluopiskelijaa ja henkilokuntaan kuuluva Melissa. tytot pyysivat minua kanssaan kaupungille ja minahan lahdin. Menimme WalMartiin, mika on amerikkalainen tavaratalo. Tyyliltaan aika lahella citymarkettia. Saman katon alta loytyy lahes kaikki mita elamiseen tarvitaan. Ja hinnat ovat suhteellisen halvat. Ostimme mm. henkareita ja hammastahnaa. Ensenadan keskustan perusteella ei ikina luulisi, etta taalla asuu reilusti enemman ihmisia kuin tampereella. Seinajokikin vaikuttais taman keskustan rinnalla metropolilta. Kadulla lojuvat roskat muistuttavat minua kovasti Keniasta. Muutenkin taalla ehka hiukan samanlainen meininki.

Ilta kuluikin sitten basella (base=tukikohta) hengaillessa. Illalla meidan kokit laitto parastaan ja saimme nauttia aidoista meksikolaisista tortilloista riisin ja kanan seka papusopan kera. Ruoka oli todella hyvaa, eika edes liian tulista. Loput opiskelijat saapuivat illan myota ja paasin siis tutustumaan huonetovereihini. Kaksi heista on Kandasta ja kolme USA:sta. Kaikki ovta todella mukavia ja tulen heidan kanssaan hyvin juttuun.

Sunnuntai oli aivan huippupaiva. Heti aamulla meilla oli herkullinen aamupala. Saimme mm. amerikkalaisia pannukakkuja maapahkinavoin kera. Taman jalkeen oli vapaata hengailua ja lahdimmekin kavelemaan rannalle. Oppanamme oli Cristyan, joka on kotoisin taalta Ensenadasta. Kavelimme rantaa pitkin keskustaan ja kavimme taas tuossa samaisessa Walmartissa ja muissa kauppakeskuksen putiikeissa. Kavelimme takaisin tukikohtaan keskustan katuja pitkin. Iltapaivalla hengasimme tukikohdan sisapihalla pelaten peleja ja leikkien seuraleikkeja. Nain tutustuimme toisiimme taas hiukan paremmin.

Illan kohokohta oli juhlaillallinen. Kokit paistelivat varmaan kymmenen kiloa naudanlihaa illan tortilloja varten. Lisaksi paikalle oli saatu paikallinen livebandi joka soitteli iloksemme perinteista meksikolaismusiikkia. Ruoka oli jalleen kerran erinomaista. Ruokailun jalkeen leikimme amerikassa kuulemma hyvinkin tyypillista leikkia, jossa pahvista tehty nalle (tms) roikkuu vaijerissa. Pahvinalle on taytetty karkeilla ja kun leikkijan silmat sidotaan, tama yrittaa huitoa kepilla nallea niin, etta karkit leviavat ympariinsa. Se oli itse asiassa tosi hauskaa. Hyva idea esimerkiksi lasten leirille. Hiukan myohemmin kokoonnuimme kaikki luokkahuoneeseen ja soimme ihanaisia kakkuja. Kavimme lapi lyhyen esittelykierroksen, jonka jalkeen leikimme taas seuraleikkeja. Suomessakin olemme olleet sita, jossa huudetaan joku luku ja sitten pitaa muodostaa sen kokoisia ryhmia. Yli jaavat putoavat kisasta. Olin 4 parhaan joukossa ja meita oli siis varmaan 40. ;) Sitten olimme leikkia, jossa yksi on keskella ja muut istuvat ympyrassa. Keskella olija sanoo jonkun asian, jota han ei ole koskaan tehnyt tai ollut. Taman jalkeen kaikki jotka ovat moisen asian tehneet, vaihtavat paikkoja ja keskella olija yrittaa ehtia jonkun liikkelle lahteneen paikalle. Keskelle jaanyt on seuraava kertoja.

Voitte uskoa, etta meilla oli hauskaa. Ryhmassamme on useita hyvin hauskoja persoonia. Meita on laskujeni mukaan 31. Eurooppalaisia on minun lisakseni 4: 2 Sveitsista, 1 Saksasta ja 1 Englannista. Sitten on 4 Meksikosta ja loput ovat Kanadasta tai USA:sta. Suurin osa on ialtaan 18-21. Mut sitten on muutama mun ikaluokkaa ja yksi on 29. Tyttoja on ehdoton enemmisto. Poikia on vain 7. Ma olen ensimmainen suomalainen taalla! Luokkahuoneen seinalla on kaikkien maiden liput ja olivat joutuneet ostamaan suomen lipun taksi kerraksi. Meilla on siella luokan seinalla myos maailman kartta, jonka reunalla on kaikkien kuvat ja karttaan on merkitty nastoilla kunkin kotipaikka nimen kera. Olivat kuulemma tuon kartan aarella rukoilleet meidan puolestamme ennen tuloamme. Siistia!