EpiPenille kayttoa

Taalal sita sattuu ja tapahtuu. Eilen meilla oli hyvin rento paiva. Iltapaivalla pelailtiin jalista paikallisen srkn nuoria vastaan ja taidettiin havita. Mut oli mukava harrastaa jonkin sortin liikuntaa pitkasta aikaa. Illalla meilla oli sit juhlafiilis, kun meidan meksikolaisvahvistukset teki meille meksikon ruokaa eli tortilloja. Ruokas olit odella hyvaa ja nautin taysin siemauksin, kunnes...

Heti syotyani mun kurkku alko tuntuun omituiselta, mut ajattelin ensin et ehka ma vaan kuvittelen. Silmat tuntu hiukan kihelmoivilta ja menin niistamaan. Koska heti ensimmaisena mieleeni nousi epailys allergisesta reaktiosta otin yhden Zyrtekin, mutta siitapa ei juuri apua ollut. Ilemisesti hitautensa vuoksi. Tunnustelin kurkkuani ja vaikutti silta, etta se oli huomattavasti suurempi kuin normaalisti. Kasvot ja kasivarret alkoivat punottaa ja kuumottaa. Kavelin muiden luo ja kerroin epailevani, et mulla on jonkinlainen allerginen reaktio. Yhdella meidan ryhmalaisella on astma ja otin honkasyt sen piipusta, mtu ei apua. Yhdelal Minnesotan tiimin tytolla oli EpiPen ja se kiikutti sen mulle. Kun edelleen mietin, et pitasko mun ottaa se vai ei, mun kasvot alko turvota. Siina vaiheessa kaikki sano, et ala enaa mieti. Niinpa ensimmaisen kerran elamassani kaytin epipenia. Tulppa pois ja isku reiteen. Olo tuntu heti hiukan paremmalta, mut se tais olla psykologista. ;)

Palasin meidan makkariin ja etsin infoa netista, pitaako mun edelleen menna laakarin ja pitihian mun. Soitettiin samaiselle klinikalle, missa Carl operoitiin ja laakari pyysi meita saapuun valittomasti. Menin kylppariin vaihtaan housuja, mutta koska koin oloni tosi huonoksi en sulkenut ovea vaan istahdin wc-istuimelle. Tassa vaiheessa mun nakokentta alko hamartyyn ja mua pyorrytti tosi rajusti. Olin ihan varm,a et pyorryn, mut sit aloinkin oksentaan ja koska se alko niin nopeesti, oksennsin sit pastorin kylpparin lattialle kaikki meksikolaisen ruuan. Taman jalkeen olo oli sen verta parempi et kykenin kaveleen taksille. Niinpa meidan toinen johtaja Kathy ja srkn nuorisopastori Nestor lahti mun seuraksi klinikalle.

Klinikalla sairaanjhoitaja otti perusjutut kuten verenpaineen lammon jne. Sit me emntiin tapaan lekuria joka kyseli hiukan lisaa ja lopulta paatyi antamaan mulle kortisonipiikin allergisen reaktion hoitoon . Siina odotellessani vatsa tuntu tosi oudolta ja kavin ripuloimas. Sit mentiin taas hoitsun pakeille ja han pisti kortisonia kyynartaipeen laskimoon. Taman jalkeeen sain ikaan kuin vilunvareita vaikak en olltu viluinen eika kuume ollut nousussa. Lisaksi mun kynnenaluset oli ihan siniset ja kammenet valkoset. Sain antibioottikuurin mahdolliseen vatsatyautiin, vaikkakin itse luulen et oksentelu oli osa reagointia ellergeeniin. Lopulta noin tunnin klinikalla oleilun jalkeen palattiin pastorin talolle ja kaikki oli helpottuneita kun olin elossa edelleen eika mun nena ollut enaa megajeejee.

Oireiden perusteella voin paatella et mulla oli anafylaktinen shokki. En ole varma, mika sen aiheutti aj se on hiukan kiusallista, mut ehka se oli chili salsassa tai keittamattomat riiisit riisimaidossa. Mahdollisetsi mun pitaa ostaa EpiPen, joka on siis ensiapu tallaisissa tilanteissa ja estaa kurkun kuroutumisen totaalisesti umpeen, ja kiikuttaa sita aina mukanani. ei kivaa, mut parempi varautua.

Mut nyt voin tosi hyvin ja kaikki oireet on ohi. Kiitoksia Jumalalel varjeluksesta ja nyt sit tiian miten EpiPenia kaytetaan ja milta anafylaktinen shokki voi tuntua. Voikaahan hyvin!