Alan tottua elamaan Ensenadassa. Vaikka olen ollut taalla vasta vajaan viikon, tuntuu kuin olisin ollut taalla kuukausikaupalla. Opetuslapseuskoulun vetajat, englantilaiset Tym ja Sam seka heidan nelja ihanaa lastansa, ovat huippuja kuten kaikki opetuslapseuskoulun mentorit/tutorit. Heita on noin kymmenkunta ja he ovat todella mahtavia tyyppeja. On aika pitkalti heidan ansiotaan, etta koemme kaikki olomme kotoisaksi taalla. Opiskelijoissa on, kuten olettaa saattaa, hyvin monenlaisia ihmisia, mutta kaikki ovat omalla tavallaan ainutlaatuisia ja sekaan mahtuu monia aivan mahtavia naamoja.
Ruoka on taalla todella hyvaa. Mutta kuten etukateen arvelin, se ei ole mitaan kevyt ruokaa, joten jos en ala harrastaa liikuntaa jossain muodossa, painoni on 5 kuukauden paasta tuplaantunut. Itse asiassa ensi viikosta lahtien lukujarjestykseemme on merkitty liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Vaihtoehtoina on kuntonyrkkeilya tai sitten esimerkiksi jalkapallonpeluuta biitsilla. Olemme itse asiassa harrastaneet sita jo kahdesti ja se on ollut ihan huippua. Tavoilleni uskollisena olen saanut nilkat tayteen mustelmia. Se, etta pelaamme ilman kenkia, lisaa todennakoisyytta saada niita. Iltaruoalla on usein tortilloja lihan ja riisin kera. Lisaksi olemme saaneet nautiskella erilaisista sandwitcheista. Hyvan ruuan lisaksi taalla tarjotaan hyvia kakkuja ja kekseja ameriikan tyyliin. Olemme itse asiassa saaneet juustokakkua jo 4 paivana ja suklaakekseja paivittain paivakahvin kanssa. Taytyy sanoa, etta taalla todella osataan tuo herkkujen tekeminen. Juustokakut on ihan vietavan hyvia.
Tiistai iltapaivana meidat jaettiin ryhmiin ja meille annettiin kirjekuori, josta loytyi rahaa ja lista tavaroista, jotka meidan pitaisi loytaa keskustasta. Joukkue, joka palaa ensimmaisena ja on loytanyt kaikki tavarat listasta, voittaa. Meidan ryhmamme ei menestynyt kovin hyvin. Emme loytaneet mitaan, koska emme loytaneet keskustaan. Se, etta kukaan meista ei puhunut espanjaa, vaikeutti myoskin metsastysta. Taalla kun ihmiset ei osaa englantia vaikka asutaan ihan USA:n rajan tuntumassa. Outoa, eiko totta? Tulipahan kaveltya muutaman tunnin lenkki.
Tanaan ohjelmassa oli aamun luentojen jalkeen kaynti La Bufadorassa. Se on eraanlainen kuuma lahde (ks. video), jonka ymparille on rakennettu meksikolainen tori, jossa oli saatavilla kaikkea perinteista matkamuistokamaa ja pienta naposteltavaa. Lahde oli mielenkiintoinen. Tykkaan itse asiassa huomattavasti enemman tuollaisista luonnon nahtavyyksista kuin markkinameiningista. Ostin vain yhden rannekorun ja sit muutamia paikallisia herkkuja. Napostelen parhaillaankin sielta ostamiani pahkinoita. Mutta anyway, meilla oli todella hauskaa tuollakin retkella.
Ihastuttavia sombreroja La Bufadorassa. 
Nakyma meidan huoneen ikkunasta.La Bufadora
4 kommenttia:
moi Tiina <3 kylläpä näyttää olevan aika "lellerskakkoja " siteerata Martta mummoo noitten kakkujen suhteen...suklaat tos odottaa postitusta mut tairampa siirtää ..et makiaa ja suolasta on vatsan täydeltä tarjolla..että koittakaahan juosta ja pelata kovasti.mut koita saada joku hyvä resepti käsiisi ja lähetä se meille kotio..Siunausta ja iloa
ilo on minun puoellani, kun saan lukea sun mielenkiintoisista päivistä! Voin vain kuvitella, miten upeesti sä sulaudut tonne vauhdikkaaseen joukkoon. Noi syömiset mua eniten sinne nyt tällä hetkellä houkuttelis.. ;) Varjelusta ja voimia!
Kivat kekkerit teilla siella, joten ei muuta kuin piirakkaa poskeen ja kuumaan lahteeseen La Bufadora:ssa!!!
Moikka Tinde! Todella hienoa lukea elämästäsi siellä ja täytyy sanoa, että vähän kateeksi käy - ihan sillai terveellä tavalla :o)) Runsasta siunausta koko meidän pesueelta! Jeesus väkevästi kanssasi!
Lähetä kommentti